voi että on ollut vaikeeta olla kirjoittamatta 2+ sivuston ivf pinoon... Päätän siis avautua täällä koska mua vaan vituttaa... (täällä se on sentään sallittua, toisin kuin siellä)

Eli siis keskustelua yleisellä tasolla ja sitten joukossa on yksi vähän pessimistisempiä viestejä laittava joka ei näin ulkopuolisen silmin provoa mitenkään mutta jonka muut ymmärtävät väärin. Sitten alkaa möykyttäminen kuinka ei noin voi sanoa sammakoita suustaan ja että olet niin negatiivinen ja yms. Pahimpana kommenttina yksi "positiivari" toteaa että varmaan siksi ne vauvanalut eivät pysy sisällä kun olet noin negatiivinen... HUHHUH että uskaltavatkin olla noin kanamaisen tyhmiä.

Sen jälkeen alkaa koko kanalauma puhumaan positiivisuudesta ja vertaavat lapsettomuutta laivamatkaan jossa kaikki pääsevät satamaan... toiset vaan joutuvat käymään muutaman myrskyn ensin läpi... ELÄMÄN KEVÄT!!!

No siis realistista on se että laivalta myös tippuu yli laidan porukkaa ja ne huutelevat apua vedessä... Positiivarit varmaan vaan heittävät kivellä kalloon jotta ääni hiljenis ja he saisivat jatkaa omaa piknikreissuaan kohti lähellä siintävää onnen satamaansa.

Kyseinen laivavertaus sopii papin puhumana elämän vertauksiksi jossa kuolema on kotisatama ja sinne pääsy on aina varma... Elämästä ei selviä hengissä...

Itse vertaan lapsettomuutta pimeäksi odotushuoneeksi jossa on kaksi ovea. Toisesta tulee kutsu sinne toiselle puolelle eli perhe-elämään ja toinen on ns. exit ovi josta voi lähteä kun siltä tuntuu tai kun aika tulee täyteen... Kaikki lapsen haluavat joutuvat tänne säkkipimeään isoon huoneeseen oman numerolappunsa kanssa. Jatkuvasti jonkun numerolappu osuu oikeaan ja ne pääsevät sinne kirkkaaseen valoisaan perhe-elämään. Muut jäävät odottelemaan vuoroaan... Osalla on jopa tyhjä lappu kädessään eivätkä he sitä tietenkään tiedä kun huoneessa on pimeää... Kaikki paikalla olevat pidempään odottaneet eivät tajua että siellä pimeissä nurkissa on toisia samanmoisia, joilla ei numeroa ole huudettu. Niitä on ihan siinä vieressäkin. Kaikki vaan näkevät ne jotka pääsevät pois pimeydestä.

Foorumit ovat pimeydessä kyyhöttävien surkeuteen vajonneiden yhteydenpitovälineitä. Sitä kautta voi minun mielestäni kertoa niitä omia tuskiaan ja MINUN mielestäni foorumilla saa omaa kurjuuttaan myös valittaa. Tuskin kukaan odottaa saavansa mitään suurta sympatiaryöppyä, mutta on saatava kertoa kuinka pahalta tuntuu, jotta taakka kevenisi. No... minä nyt avaudun täällä koska tätä lukee paljon harvempi :D

Jotkut pääsevät sieltä pimeästä huoneesta sinne ihanaan valoon, mutta sitten isokäsi heilahtaa ja toteaa että ehei... ei ollu sun numeros kuule vielä... meehän takas odottelemaan... Sitä kutsutaan keskenmenoksi... Olet jo nähnyt sen valon... Tuntenut sen lämmön ja ehditpä jopa kampaamaan hiukset taas muotoonsa ennen kuin löysit itsesi taas sieltä pimeästä... Paska mäihä....

Jos joku haluaa nyt taas jeesustella ja sanoa että minä olen niin negatiivinen niin joo... :D Minä olen super negatiivinen ihminen. Paskaa kaatuu niskaan joka päivä saavillinen... Uskonpa että enemmän kuin monen hartiat jaksais kantaa... Ja jos nyt ottaisin jonkun superpositiivisuus kampanjan (jota vuoden alussa yritin) niin pää tässä vaan hajois.

Suurin syy tähän raivoisaan negatiivisuuden huipentumaan on se että mensut alkaa ihan just... tiputellut on jo kaksi tai kolme päivää... ihan jo kp18 lähtien.... että revitään siitä sitten taas... Ehtii vielä toinenkin kierto mennä ennen kun päästään siihen pirun ivf hoitoon... jurkele...

Sitä sitten haaveilee ivf hoidoista tajuamatta että se on se viimeinen korsi... jos sillä ei onnistu niin elämä saattaa muuttua aika ronskisti... Tulee eteen melkoisen valtavia kysymyksiä... Haluanko kohdata niitä? NO EN HELVETISSÄ!!!!