Tauko lapsettomuushoidoissa sai minut taas palaamaan pumppuhoitoihin... (joo tyks vierotusoireita varmaan)

Muutaman vuoden ajan ennen tätä lapsettomuusrumbaa tutkitutin pumppuani joka tuppaa hakkaamaan mitä sattuu. Alkujaan sen aloitin, jotta saisin mielenrauhan ennen "raskaaksi hankkiutumista". Pelkäsin että paksuksi päästyäni minulle sanottaisiinkin että pumppu piiputtaa ja stressaaminen olisi saanut ihan uuden ulottuvuuden. Sain kuitenkin reilusti ennen yrittämisen aloittamista "terveenpaperit". Terveenpaperit kuitenkin on aika ailahtelevainen käsite. Kävin kuuntelemassa rytmihäiriöihin erikoistuneen lääkärin luentoa ja luennon lopuksi esitin kysymyksiä omasta tilastani. Tällöin lääkäri ilmoitti että jos huomenna soitat niin hän saa minulle järkättyä ajan samaan viikkoon vielä. Rytmihäiriöiden määrä minulla on niin valtava että se mahdollisesti vaurioittaa sydäntä pitkällä aikavälillä ja viitteitä kammion venymiseen on jo ultrassa ollut vuosia sitten.

Homma eteni ja lääkäri päätyi ablaatioon, vaikka varmaa syytä lisälyönneille ei ollut vielä. Ablaation aikana sydäntä olisi stimuloitu sähköllä ja tutkittu mikä siellä voisi kiikastaa... Pääsin operaatiopöydälle asti kun kolme lääkäriä raapi päätään ja selaili kirjoja ja tietokonetta. Makasin pöydällä ja odotin... ja odotin... ja odotin.... Oli muuten helvetin kylmä siellä salissa... Pitkän ajan kuluttua lääkäri tuli kertomaan että eivät tee mitään... Eivät uskalla lähteä korjaamaan kun eivät oikein tiedä mistä vikaa edes etsisi. Epäilys heillä oli että ongelmat sijaitsevat sydämen kuorikerroksessa ja näinollen ablaatio joka menee sydämen sisältäpäin ei ole kovin hyvä konsti korjaamiseen...

Homma jäi taas siihen.... päädyttiin jatkamaan tutkiskelua vielä lisää ja tehtiin taas uusia holtereita ja myöhemmin vielä viipalekuvaus. Pumppuni oli nyt siis "kartoitettu" jonka jälkeen taas lääkärille keskustelemaan... Lääkäri "herra hajamieli" alkoi ehdottelemaan josko ablaatiota kokeiltaisiin... ;) voi helvetti... juurihan sieltä tultiin... Kuulemma tilanne ei nyt näyttänyt niinkään pahalta joten päädyttiin seuraamaan tilannetta... Puolenvuoden päästä uusi ultra ja holter...

Siihen kohtaan homma sitten jäi kun alkoi nämä lapsettomuusrumbat. Viimeinen lääkärikäynti ajoittui samoihin aikoihin kuin ensikäynti tyksin lapsettomuuspuolella... Päätin jättää pumpun taakseni ja keskityn taistelemaan itseni paksuksi... Viimeisimmälläkin lääkärikäynnillä kysyin raskautumisesta, ja lääkäri sanoi ettei sille ole ainakaan pumpun puolesta estettä...

Nyt kun kärvistelen hoitoja odotellessa niin mieleen palasi tämä puolenvuoden päästä oleva kontrolli... joka siis oli jo kuukausia myöhässä... Ei vaan ollut kiinnostanut mennä kun ei tähän ole ennenkään mitään apua keksitty... ja on mennyt ihan jees pumpun kanssa... Ei oo ihan hirveesti piiputtanut.  Sain ajan syyskuun loppuun ultraan ja holteriin... Tilasin myös kotiini lausunnon sydämen tomografiasta... Kattotaan mitä sinne oli kirjattu. Koskaan en ole niistä minkäänmoisia lausuntoja kuullut. Nyt sain siin uuden stressattavan niin aika varmaan kuluu ivf hoitoa odotellessa kuin siivillä ;)