Se on nyt tehty... Maanantaina 30.4 on siirretty kaksin kappalein alkiota. Toinen oli jo ehtinyt uudelleen jakautumaan vaikka oli pakkasesta vasta pari tunti aiemmin nypätty.

Tämän jälkeen päästään kesätauolle, jos ei tärppää... Jos ei tärppää niin elo-syyskuussa alkaa seuraava hoitokierto... Jotenkin kovin iloinen olo. Pääsen vihdoin pois tästä jatkuvasta stressaavasta siirron odottelusta. Nyt on pakkanen tyhjä ja kesä voi alkaa...

Onnistuminen?? Miten se olis mahdollista?? En osaa edes ajatella, että onnistuisi... Tavallaan tässä on jännä twisti nyt, sillä olen aina pienestä pitäen ollut viehättynyt kaksosista. Olen monesti unelmoinut juurikin kaksosista, mutta nyt olis sellaset mahdollista saadakin :D (joskin onhan se ollut mahdollista jo viime passissakin kun se luomukiertoon tehtiin...) Nyt on periaatteessa mahdollista jopa kolmoset.

Lääkäri vaan totesi että olet niin pitkä ja terve nuori joten ei kaksosraskaus ole niin suuri riski. Laitetaanko kaksi...? Sanoin että anna palaa vaan... ei tunnu missään...

Joku outo homma on ollut nyt meneillään taas kropassa... Viimekierto joka oli siis hormoniton eikä tehty siirtoakaan, niin alkoi todella vahva tuhruvuoto ovulaatiopäivänä ja toki tyrehtyi kun aloin laittamaan lugeja (jotta sain seuraavan kierron ajoitettua pois viikonlopusta) No nyt sitten olin jo unohtanut koko hommelin kun sitten tänään alko taas ruske tuhru. Nyt kyllä tuhru on ihan vaan ruskea vivahde... Viimekierrossa oli ihan mustanruskeaa selkeesti veristä tavaraa... Jotenkin ei usko riitä että ne pari palluraa jotka on sinne tungettu, että ne muka pysyis siellä eikä vuotais noiden jutskien mukana sieltä ulos?? Ihan varmana ne sieltä pullahtaa ulos jo ekalla vessareissulla tai automatkalla (siis mun ajatuksissani)

Tiedä sitä sitten... pidetään peukkuja taasen kovasti josko nyt sitten kävis tärppi ja kuuluisin siihen 50% porukkaan jotka paksuuntuu ensimmäisellä ivf kierroksella... Nyt todella tulis jo tarpeeseen!!!