Hah... Tuo viimekertainen kirjoitus uudenvuoden lupauksista :D

Mä en enää valita ja vikise... mua ei satu mihinkään, mua ei vituta mikään yms... HAAAHAAAHAAAAAA! Ei sitä ämmä pääse millään vanhoista tavoistaan eroon. Nielen lauseita ja pidän päätöksen mielessäni koko ajan vaan silti sieltä suusta pääsee aina karkuun niitä asioita jotka nyt sitten taas on pielessä. Tällä viikolla imen niitä vielä enempi takaisin... Josko jo juhannuksena alkaisin olemaan edes vähän parempaa seuraa!!

Otin ns. positiivisen asenteen tähän lapsen tekemiseen.... En lapsettomuuteen, kuten olen tähänasti yrittänyt. Eli nyt saan vapaasti haaveilla, sisustaa lastenhuonetta omassa pienessä mielessäni yms. Eli lietson itselleni vapautuneen vauvakuumeen ja katson josko mentaaliharjoittelu auttaisi saamaan tuloksia aikaan. Toki tulen putoamaan korkeammalta kuin koskaan, mutta jos vaikka hommais kypärän niin ei päähän niin paljoa kolise.

Niinhän ne fiksut ja yltiöpositiiviset ihmiset väittää että täytyy vaan olla positiivinen ja jos jotain haluaa niin sen saa. Eli tämän kevään sana on ASENNE! Se toivottavasti ratkaisee...

Ahkeruuteni on ollut normaalia parempi tämän vuoden puolella mutta hiipumista on huomattavissa.... Johan sentään mennään yhdeksännettä päivää. Paljon on kuitenkin tullut tehtyä ja olen iloinen niistä asioista. Olen onnellisempi... Huomaan toisinaan jopa hymyileväni itsekseni kun on vaan niin hyvä olo...